Was he happy? One would ask that question in vain. A question like this makes sense only when applied to creatures who are rich in alternative possibilities, so that the actual truth can be contrasted with partly real probabilities and reflect itself in them.
Bruno SchulzTag: happiness
The cashier had long since left for home. By now she was probably bustling by an unmade bed that was waiting in her small room like a boat to carry her off to the black lagoons of sleep, into the complicated world of dreams. The person sitting in the box office was only a wraith, an illusory phantom looking with tired, heavily made-up eyes at the empyiness of light, fluttering her lashes thoughtlessly to disperse the golden dust of drowsiness scattered by the elctric bulbs.
Bruno SchulzTag: sleep
It is strange how interiors reflect their dark turbulent past, how in their stillness bygone history tries to be reenacted, how the same situations repeat themselves with infinite variations, turned upside down and inside out by fruitless dialectic of wallpapers and hangings.
Bruno SchulzAfter we passed a few more houses, the street ceased to mantain any pretense of urbanity, like a man returning to his little village who, piece by piece, strips off his Sunday best, slowly changing back into a peasant as he gets closer to his home.
Bruno SchulzTag: peasant pretense urbanity
The room was dark and velvety from the royal blue wallpaper with its gold pattern, but even here the echo of the flaming day shimmered brassily on the picture frames, on doorknobs and glided borders, although it came through the filter of the dense greenery of the garden.
Bruno SchulzTag: light
For us old-age pensioners, autumn is on the whole a dangerous season. He who knows how difficult it is for us to achieve any stability at all, how difficult it is to avoid distraction or destruction by one's own hand, will understant tha autumn, its winds, disturbances, and atmospheric confusions, does not favour our existence, which is precarious anyway.
Bruno SchulzTag: autumn
On a small square, wood is being cut for the city school. Cords of healthy, crisp timber are piled high and melt slowly, one log after another, under the saws and axes of workmen. Ah, timber, trustworthy, honest, true matter of reality, bright and completely decent, the embodiment of the decency and prose of life! However deep you look into its core, you cannot find anything that is not apparent on its evenly smiling surface, shining with that warm, assured glow of its fibrous pulp woven in a likeness of the human body. In each fresh section of a cut log a new face og the human body. In each fresh section of a cut log a new face appears, always smiling and golden. Oh, the strange complexion of timber, warm eithout exaltation, completely sound, fragrant, and pleasant!
Bruno SchulzHis unlived life worried him, tortured him, turning round and round inside him like an animal in a cage. In Dodo's body, the body of a half-wit, somebody was growing old, although he had not lived; somebody was maturing to a death that had no meaning at all.
Bruno SchulzEi, tämä ei ollut eskatologinen, profeettojen jo kauan sitten ennustama traaginen finaali, jumalallisen näytelmän viimeinen näytös. Ei, tämä oli pikemminkin pyöräilyakrobaattinen sirkusfinaali, taikurimainen hupsis-loppu, jota säesti kaikkien edistyksen henkien kättentaputus. Melkein kaikki uskoivat siihen hetkeäkään epäröimättä. Tyrmistyneet ja vastalauseita huutavat karjuttiin heti paikalla mataliksi. Miksi he eivät ymmärtäneet, että tämä oli yksinkertaisesti ennen kuulumaton tilaisuus, äärimmäisen edistyksellinen maailmanloppu, vapaamielinen päätös, ajan huipulla oleva, korkeinta viisautta syvästi kunnioitava ja suojeleva tapahtuma? Sitä tulkittiin haltiokkaasti, sitä kuvattiin irti reväistyille muistikirjan lehdille, selitettiin, että se oli kumoamaton; vastustajille ja epäilijöille jaettiin korvapuusteja. Kuvalehdissä ilmestyi kokosivun piirroksia, kuvitelmia katastrofista, vaikuttavia näyttämösovituksia. Näimme väkirikkaita kaupunkeja yöllisen pakokauhun vallassa, valomerkkejä ja valoilmiöitä kipunoivan taivaan alla. Etäisen meteorin hämmästyttävät vaikutukset olivat jo kaikkien nähtävissä. Pyrstötähti, jonka vertauskuvallinen kärki tähtäsi heltiämättä maapalloa, leijali liikkumattomana taivaalla ja lähestyi maata niin ja niin monen kilometrin nopeudella sekunnissa. Lakit ja hatut lentelivät ilmaan kuin sirkusilveilyssä, hiukset nousivat pystyyn, sateenvarjot aukenivat itsestään ja kaljut paljastuivat lentoon lehahtavien peruukkien alta - ja yllä oli musta, jättimäinen taivas, jonka laella välkkyi kakkien tähtien yhtäaikainen hälytys.
Bruno SchulzTag: maalmanloppu meteori pyrstötähti
Stupida, facilona primavera! Ricopre tutto senza discernimento, confonde il senso con il nonsenso, eternamente buffona, finta tonta, di una leggerezza senza limiti.
Bruno SchulzTag: primavera
« prima precedente
Pagina 3 di 4.
prossimo ultimo »
Data privacy
Imprint
Contact
Diese Website verwendet Cookies, um Ihnen die bestmögliche Funktionalität bieten zu können.